Jotain viime viikolta
Viime viikon kohokohta oli vierailu Midorin ja Anzen (niin ja tietenkin Tytin ja Villen) luona.
Anzen on vilkas poika, joka on aina valmis leikkimään. Huippua on se, kuinka nopeasti se rauhoittuu nukkumaan, kun mitään ei tapahdu. Sylihauvakin tuo otus on - tullut sekä äitiinsä että isäänsä.
Midorin päänmenoksi tehtiin suunnitelmia... Jos vaan poikien terveystarkeissa ei tule mitään kummallista vastaan, Midori astutettaneen loppuvuodesta. Uros on vielä harkinnassa, tosin yhteen urokseen olen tiukasti kiinnittänyt katseeni. Nyt pitää vaan vielä keskustella omistajan kanssa ja päästä tapaamaan herraa.
Fayzalla oli viikolla tärppipäivät ja neiti ei meinannut mitenkään ymmärtää, että Fido ei aio sitä astua. Tomerin tyrkyttäminen alkoi vasta 17. juoksupäivänä - on siis ilmeistä, että aiemmat astutukset ovat olleet liian aikaisia vaikka proge onkin muuta kertonut.
Perjantaina tulin junalla kotiin ja lauantaiaamuna lähdin taas. Tällä kerralla autolla kohti Lappeenrantaa. Siellä oli agilityn koulutusohjaajakurssin ensimmäinen viikonloppu. Viikonloppu oli todella mielenkiintoinen, tuli uutta oppia, tuli vanhaan vahvistusta ja toisaalta sai operantin koulutuksen kannalta näkökantoja myös agilityn kouluttamiseen. Nyt on edessä viisi harjoittelukertaa ja maaliskuussa on toinen kurssiviikonloppu. Tavoitteena on, että keväällä olisi koulutusohjaajan kortti kädessä.
 |
| Midori (Oakmeadow Cinnamon Cream) |
 |
| Anzen (Featherfox Anzen FidoMido) |
Midorin päänmenoksi tehtiin suunnitelmia... Jos vaan poikien terveystarkeissa ei tule mitään kummallista vastaan, Midori astutettaneen loppuvuodesta. Uros on vielä harkinnassa, tosin yhteen urokseen olen tiukasti kiinnittänyt katseeni. Nyt pitää vaan vielä keskustella omistajan kanssa ja päästä tapaamaan herraa.
Fayzalla oli viikolla tärppipäivät ja neiti ei meinannut mitenkään ymmärtää, että Fido ei aio sitä astua. Tomerin tyrkyttäminen alkoi vasta 17. juoksupäivänä - on siis ilmeistä, että aiemmat astutukset ovat olleet liian aikaisia vaikka proge onkin muuta kertonut.
Perjantaina tulin junalla kotiin ja lauantaiaamuna lähdin taas. Tällä kerralla autolla kohti Lappeenrantaa. Siellä oli agilityn koulutusohjaajakurssin ensimmäinen viikonloppu. Viikonloppu oli todella mielenkiintoinen, tuli uutta oppia, tuli vanhaan vahvistusta ja toisaalta sai operantin koulutuksen kannalta näkökantoja myös agilityn kouluttamiseen. Nyt on edessä viisi harjoittelukertaa ja maaliskuussa on toinen kurssiviikonloppu. Tavoitteena on, että keväällä olisi koulutusohjaajan kortti kädessä.
Kommentit
Lähetä kommentti