Tokoa, ulkoilua ja motivaation hakua
Torstaina Fido pääsi pitkästä aikaa (olisikohan edellinen kerta ollut huhtikuussa) tokotreeneihin. Aloitus oli mukavan väljä, kun paikalla oli vain neljä koirakkoa.
Treenailtiin seuraamista, käännöksiä, paikallaoloa, peruuttamista ja asennonvaihtoja istu-maahan, maahan-seiso. Jätkä teki loistavalla asenteella ja keskittymisellä töitä puolisen tuntia, sen jälkeen iski väsy ja lopetimme treenin siis etuajassa.
Perjantaina pystyin lopettamaan työt jo puoliltapäivin ja pääsimme nauttimaan upeasta syyskelistä pienen kävelyn merkeissä. Ajelimme Lykynlammen maisemiin ensimmäistä kertaa. Maisemat olivat upeat vaikkakin emme tajunneet kuinka lähelle ampumarataa jouduimme. Ampuminen meinasi aiheuttaa Fazulle pieniä ongelmia, mutta hyvin tyttö hanskasi tilanteen.
Ihan huippua - nyt kotona on tyytyväinen emäntä ja väsynyt koira :). Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Treenailtiin seuraamista, käännöksiä, paikallaoloa, peruuttamista ja asennonvaihtoja istu-maahan, maahan-seiso. Jätkä teki loistavalla asenteella ja keskittymisellä töitä puolisen tuntia, sen jälkeen iski väsy ja lopetimme treenin siis etuajassa.
Perjantaina pystyin lopettamaan työt jo puoliltapäivin ja pääsimme nauttimaan upeasta syyskelistä pienen kävelyn merkeissä. Ajelimme Lykynlammen maisemiin ensimmäistä kertaa. Maisemat olivat upeat vaikkakin emme tajunneet kuinka lähelle ampumarataa jouduimme. Ampuminen meinasi aiheuttaa Fazulle pieniä ongelmia, mutta hyvin tyttö hanskasi tilanteen.
Tänään oli pitkästä aikaa ulkopuolisen koulutuksen aika. Pääsimme Fazun kanssa POKS:n järjestämälle Vappu Alatalon motivaatioklinikalle etsimään kadonnutta motivaatioa ja tavoitteena oppia leikkimään yhdessä.
Apuja saatiin ja paljon - täytyy sanoa, että ensimmäisen kerran olen ihan täpinöissäni ulkopuolisen koulutuksen jälkeen. Löytyi ne tavat, joilla Fazu tykkää leikkiä ja sain paljon ohjeita siitä, miten minun tulee toimia jotta en paineista koiraani normaaliin tyyliin.
Kommentit
Lähetä kommentti