Verijäljellä

Juhannuspäivän iltapäivä ja alkuilta meni verijälkiä suunnistaen, merkiten ja verettäen Rääkkylän Varpasalossa. Viitisen tuntia siinä meni kuin siivillä.

Tänä aamuna oli sitten koirien vuoro tehdä työt. Otin mukaani sekä Fidon että Flirtin eli Fidokin pääsi vihdoin oikeasti kokeilemaan kunnon jälkeä.

Fido pääsi töihin ensin. Heti alkuun huippujuttu: paikalla oli Fidolle täysin tuntematon Sirpa, jonka luo en sitä päästänyt. Silti poika aloitti jäljestämisen todella hienosti ja samoin jatkoi jäljestämistä vaikka Sirpa puhui välillä. Ihan huippua - en olisi uskonut tuota koskaan näkeväni.
Fido jäljesti hyvin, yksi hukka tuli eli jouduin palauttamaan sen jäljelle. Käytännössä siitä siis kuitenkin olisi tullut tulos.
Fidon kanssa tärkein harjoiteltava asia: luota siihen koiraan, sen nenä kyllä toimii.

Sen jälkeen oli kolmen muun koiran vuoro ja sitten pääsi Flirtti vihdoin hommiin. Neiti oli täysin tohkeissaan ja valmis ryntäämään metsään.
Flirtti aloitti heti alkumakuulta täysin itsenäisen jäljestämisen. Muutama tarkistus matkan varrella sivuille, muuten ihan jälkitarkkaa työtä. Ensimmäinen kulma tutkittiin ja merkittiin. Toisen kulman läpi käveltiin eli siitä olisi pisteet hieman tippuneet. Ovelat treenikaverit olivat tehneet meille kolmannenkin kulman :D - sen Flirtti suoritti rengastamalla eli teki tarkistukset kulman ympäri. Lopuksi suorinta reittiä hirvensorkalle.

Flirtti teki todella hyvää työtä ja tämä ohjaaja pystyi alusta asti luottamaan, että koira tietää mitä tekee. Tästä on nyt hyvä jatkaa ensimmäiseen mejä-kokeeseen :).

Fidokin tulee pääsemään kokeeseen - pitää katsella syksyltä sille sopivaa koetta.