Vuosi 2016

Kovin jäi vähiin blogin kirjoittaminen vuonna 2016. Olisihan tuota tarinaa riittänyt, mutta jostain syystä se ei koskaan päässyt päässyt näppiksen kautta tänne blogiin asti.

Ajattelin nyt yrittää jonkinlaista välitilinpäätöstä - mitä se vuosi 2016 toikaan tullessaan ja mitä onkaan tulossa vuonna 2017.

Ensimmäinen täysi vuosi asumista keskustan kupeessa takana. Elämä yllätti ja on aidosti sanottava, että tämä vuosi on ollut huippuhieno. Vapaa-aika ei enää kulu ajeluun, joten treenimäärät ovat kasvaneet ja silti olen ehtinyt niin paljon muutakin.
Koirat ovat sopeutuneet kaupunkielämään helpommin kuin kuvittelin, ainoastaan Fido näyttää välillä kuinka kyllästynyt se on kävelemään hihnassa. Siksipä pojalle yritetään tarjota edes välillä lenkkejä vapaana.

Treeni- ja kisatarinaa lyhyesti

Fido
Alkuvuodesta Fido sai virtsankarkailulääkityksen, joka jatkuu loppuelämän. Se tarkoitti kisauran loppumista juuri, kun olimme päässeet kunnolla vauhtiin.
Treenimielessä se tarkoitti sitä, että kaikki paine hävisi ja oppiminen alkoi :).
Loppuvuoden aikana Fidon kanssa opeteltiin rally-tokon ylempien luokkien liikkeitä ja eteneminen oli nopeaa. Peruuttaminen edessä (ilman ääntä), peruuttaminen vieressä, puolenvaihdot takana, edessä ja jalkojen välistä sekä oikealla seuraaminen ovat edistyneet huomattavaa vauhtia.
Olemme nauttineet yhdessä treenaamisesta sekä JoAn että POKSn pienryhmissä.
Alkuvuosi varmastikin vielä treenaillaan - katsotaan huhtikuussa sitten tilanne uudestaan.


Fayza
Fazu-balleriina ei edelleenkään treenaa mitään tavoitteellisesti, mutta kaikenlaista kotihassuttelua on jatkettu. Se oppi mm. peruuttamaan tasapainotyynyn päälle vähän kuin vahingossa. Tarkemmin kun ajattelee, niin itseasiassa kaikki Fazun oppima on tapahtunut vähän vahingossa :).
Fazu on ollut paras personal trainerini huolehtien siitä, että säännöllisesti käydään juoksulenkeillä. Balleriina nauttii vauhdista ja jakamattomasta huomiostani.
Näyttelyrintamalla aktivoiduimme elokuun lopun jälkeen, kun Fazu täytti 8 vuotta ja pääsee siten veteraaniluokkaan. Erkkarissa käytiin pitkästä aikaa, samoin Voittaja-näyttelyssä - kummastakaan ei kuitenkaan saatu mukaan mainittavaa menestystä.



Flirtti
Agility
Terrieri-purrierin kanssa aloitettiin agilityssä kisaaminen keväällä ja juhannuskisoissa Savonlinnassa noustiin 2-luokkaan. Sen jälkeen kisatessa hommat hajosivat, todennäköisesti eniten ohjaajan päässä. Pidettiin siis pidempi kisatauko elokuun lopusta joulukuun alkuun. Kisatauon aikana saatiin Flirtin esteosaamista parannettua keppien ja keinun osalta. Ohjaajalla sen sijaan homma hajoaa edelleen kesken kaiken. Treeni siis jatkukoon.
Lokakuun alussa aloitimme Pro Perrolla Harri Kataisen valmennuksessa. Valmennus jatkuu maaliskuun loppuun ja tavoitteet on kovat. Katsotaan mihin tässä päästään.
Luolat
Luolilla käytiin muutaman kerran vuoden aikana ja ilokseni edistymistä tapahtuu. Ei Flirtti vielä ole kokeeseen valmis enkä tiedä onko vielä vuoden 2017 aikanakaan, mutta rohkeus lisääntyy ja ominaisuudet alkavat pikkuhiljaa tulla esiin.
Mejä
Verijäljellä ei paljoa tänä vuonna treenailtu eikä kyllä ehditty metsäkävelyillekään. Ja se näkyi vuoden ainoassa mejäkokeessa Flirtin kunnon loppumisena. Kolmannella kulmalla se lopetti verijäljen seuraamisen ja oli selkeästi kiinnostuneempi kaikesta muusta.
Rally-toko
Kotona ollaan tehty pieniä rally-tokoon valmistavia treenejä, mutta tällä hetkellä isompi panostus menee agilityyn. Ehkäpä joskus vielä rally-tokokin pääsee ansaitsemaansa asemaan.


Muuta

Fayzan ja Flirtin välit ovat seestyneet ja meidän kotielämä on tällä hetkellä vallan mukavaa. Koko lauma viettää aikaansa sohvalla yhdessä minun ja Lassin kanssa, tytöt leikkivät nujuamisleikkejään päivittäin ja takapihalla vedetään rallia peräkkäin.
Flirtti rakastaa Fidoa yli kaiken, aamu- ja iltapesut tehdään päivittäin ja välillä ratsastetaan Fidolla, välillä nukutaan sen päällä :).

Vuonna 2010 sain MH-pistoksen, joka on vuosien mittaan osoittautunut vakavaksi. Tauti saavutti lakipisteensä 1.9.2016 kun minut hyväksyttiin MH-luonnekuvaajaksi. Pitkä taival, jonka ei pitänyt edes alkaa :) - ensimmäisen toimihenkilökurssin jälkeen totesin, että minulle riittää hienosti pelkkä C-kortti. No, ei se sitten riittänyt ;).
Ennenkaikkea tämä taival on opettanut valtavasti tästä eläinlajista - koirista - ja siitä, miten ne yrittävät meille kommunikoida omalla tavallaan.

Koska noita kortteja ei ollut vielä lompakossa riittävästi, päätin sitten suorittaa järjestyksenvalvojakurssin. Ennen joulua saapui järjestyksenvalvojakortti, joka oikeuttaa minut seuraavat 5 vuotta toimimaan niissä tehtävissä.

Omassa seurassa eli Joensuun Agilityurheilijoissa tuli taas toimittua aktiivisesti: parin rally-tokokisan ja agilitykisan vastaavana koetoimitsijana, kurssivastaavana, rally-tokon ja agilityn kouluttajan sekä lupauduin sitten myös 2018 tukinäyttelyn toimikunnan puheenjohtajaksikin. Eikä tunnu edes raskaalta, kun seuralaiset ovat aivan mahtavaa väkeä.

Mitä se vuosi 2017 tuo tullessaan

Jotain jo tiedetään: talkoohommia muuallakin kuin koirien parissa.
Menemme Lassin kanssa Lahteen hiihdon MM-kisoihin viikoksi talkoohommiin, Lassi järkkäriksi ja minä mäen infokeskukseen.
Jos KontU saa ampumahiihdon maailmancupin järjestettäväkseen, niin eiköhän meidät sieltäkin löydä.
Kesäkuussa on Enossa Jukolan viesti - myös siellä ollaan järkkärin ominaisuudessa molemmat.

Flirtin kanssa kisataan ihan varmasti agilityssä ja eiköhän kesän aikana ainakin yhteen mejäkokeeseen yritetä.

Fazu käy näyttelyissä enemmän tai vähemmän. Kovasti kiinnostaisi lähteä pitkästä aikaa marraskuussa Hollantiin Clubmatchiin näyttämään tyttöä kasvattajille vielä kerran.

Fido saa alkaa pikkuhiljaa eläköitymään harrastuksista, mutta eiköhän tässä kaikenlaista vielä treenailla.

Kaiken touhuamisen lisäksi olisi tarkoitus antaa itselle myös niitä rentoutumis- ja rauhoittumisviikonloppuja. Katsotaan miten siinä käy ;)

Oikein hyvää ja menestyksekästä vuotta 2017!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Markiesje Fu tuli Suomeen

Pennut syntyivät

Lomareissulla Hollannissa