Taas on viikko kulunut - kyllä kuluu aika nopeasti.
Viikon aikana on ollut upeaa syyskeliä pienen pakkasen kera ja ollaanhan tässä päästy ulkoilemaan vetisen rännän paiskiessa päin kasvoja. Kauniilla keleillä on tullut ulkoilutettua myös kameraa, joten tämän kirjoituksen lopussa löytyy taas muutamia kuvia.
Maanantaina oli Fazun agilitytreenit pitkästä aikaa. Hallille oli rakennettu hauska hyppis, joten sitä sitten hassuteltiin yhdessä tytön kanssa. Edelleen treeni pystyttiin pitämään hauskana ja tajusin lopettaa siinä vaiheessa, kun Fazulla oli vielä kivaa. Nyt neiti sietää jo käsiohjausta, suullisia käskyjä en anna vieläkään. Treenikaveri totesi saman kuin minä - neiti on löytänyt iloa tekemiseen :).
Tiistaina Fido pääsi pitkästä aikaa hieroja-Helin käsittelyyn. Herralla oli ainakin lapaluut täysin jumissa ja taisi tuntua sen verran inhottavalta, että päädyin laittamaan sille kuonokopan. Sen jälkeen sekä emäntä että koira pystyivät rentoutumaan ja loppuhieronta sujui hyvin.
Viikon aikana olemme tehneet Fazun kanssa hajutreeniä joka toinen päivä. Treenin tavoitteena on tässä vaiheessa ilmaisun opettelu eli teemme epäsäännöllisen vahvistamisen avulla nenäkosketusta pitkäkestoiseksi. Tänään oli neljäs treenikerta ja nyt ensimmäisen kerran näkyi kunnolla pysyvää kosketusta (aiemmat ovat olleet vähän sellaista tökkimistä ja naksutuksen odottamista - nyt nenä pysähtyi painamaan ja pysyi paikallaan kunnes naksu kuului). Tänään huomasin myös omasta toiminnastani korjauksen paikan, eli pitää keskittyä namikäden liikkumiseen - siis siihen, että se oikeasti liikkuu vasta, kun naksu on kuulunut.
Joensuulaisessa urheiluliikkeessä on ollut keskiviikosta asti kaikki 50% alennuksessa ja sieltä sain vihdoin eilen ostettua kunnon juoksuhousut näitä kylmempiä kelejä varten. Meillä on ollut juokseminen tauolla, kun capri-trikoilla ei ole viitsinyt enää elokuun jälkeen lähteä pinkomaan. Tänään siis koirat pääsivät pitkästä aikaa juoksemaan. Varsinkin Fazulle se näytti olevan todella odotettu, ihana asia. Neitihän ei muuten paljoakaan pääse juoksemaan sillä sitä ei edelleenkään voi lenkeillä pitää vapaana. Se ei meinannut malttaa edes pissalle pysähtyä.
Ja tässä siis niitä kuvia viikon ajalta.
Tänään olisi JOA:n hallin avajaiset iltapäivällä. Katsotaan, jaksaako sinne lähteä - ensin tulee kuitenkin ihanat pentukurssilaiset jälleen treenaamaan.
Viikon aikana on ollut upeaa syyskeliä pienen pakkasen kera ja ollaanhan tässä päästy ulkoilemaan vetisen rännän paiskiessa päin kasvoja. Kauniilla keleillä on tullut ulkoilutettua myös kameraa, joten tämän kirjoituksen lopussa löytyy taas muutamia kuvia.
Maanantaina oli Fazun agilitytreenit pitkästä aikaa. Hallille oli rakennettu hauska hyppis, joten sitä sitten hassuteltiin yhdessä tytön kanssa. Edelleen treeni pystyttiin pitämään hauskana ja tajusin lopettaa siinä vaiheessa, kun Fazulla oli vielä kivaa. Nyt neiti sietää jo käsiohjausta, suullisia käskyjä en anna vieläkään. Treenikaveri totesi saman kuin minä - neiti on löytänyt iloa tekemiseen :).
Tiistaina Fido pääsi pitkästä aikaa hieroja-Helin käsittelyyn. Herralla oli ainakin lapaluut täysin jumissa ja taisi tuntua sen verran inhottavalta, että päädyin laittamaan sille kuonokopan. Sen jälkeen sekä emäntä että koira pystyivät rentoutumaan ja loppuhieronta sujui hyvin.
Viikon aikana olemme tehneet Fazun kanssa hajutreeniä joka toinen päivä. Treenin tavoitteena on tässä vaiheessa ilmaisun opettelu eli teemme epäsäännöllisen vahvistamisen avulla nenäkosketusta pitkäkestoiseksi. Tänään oli neljäs treenikerta ja nyt ensimmäisen kerran näkyi kunnolla pysyvää kosketusta (aiemmat ovat olleet vähän sellaista tökkimistä ja naksutuksen odottamista - nyt nenä pysähtyi painamaan ja pysyi paikallaan kunnes naksu kuului). Tänään huomasin myös omasta toiminnastani korjauksen paikan, eli pitää keskittyä namikäden liikkumiseen - siis siihen, että se oikeasti liikkuu vasta, kun naksu on kuulunut.
Joensuulaisessa urheiluliikkeessä on ollut keskiviikosta asti kaikki 50% alennuksessa ja sieltä sain vihdoin eilen ostettua kunnon juoksuhousut näitä kylmempiä kelejä varten. Meillä on ollut juokseminen tauolla, kun capri-trikoilla ei ole viitsinyt enää elokuun jälkeen lähteä pinkomaan. Tänään siis koirat pääsivät pitkästä aikaa juoksemaan. Varsinkin Fazulle se näytti olevan todella odotettu, ihana asia. Neitihän ei muuten paljoakaan pääse juoksemaan sillä sitä ei edelleenkään voi lenkeillä pitää vapaana. Se ei meinannut malttaa edes pissalle pysähtyä.
Ja tässä siis niitä kuvia viikon ajalta.
Tänään olisi JOA:n hallin avajaiset iltapäivällä. Katsotaan, jaksaako sinne lähteä - ensin tulee kuitenkin ihanat pentukurssilaiset jälleen treenaamaan.
Kommentit
Lähetä kommentti