Markiesje rotuna

Markiesje on vanha hollantilainen rotu, jonka elvytys on aloitettu 1970-luvulla. Jo 1600- ja 1700-luvuilla musta ja mustavalkoinen hollantilainen ”spioen” esiintyi maalauksissa. 

Kuva https://www.markiesjesvereniging.nl/het-markiesje/oorsprong-en-geschiedenis.html

Hollannin kennelliitto hyväksyi rodun vuonna 1999 ja samalla maassa aloitettiin aktiivinen jalostusohjelma, jonka ansiosta Hollannissa on tällä hetkellä jo melko hyvä ja laadukas kanta. Rodun rotukirjat ovat edelleen avoimena ja sekä rotuunottoja että risteytyksiä tehdään säännöllisesti.

Markiesje ei ole FCI:n hyväksymä rotu, mutta Suomessa rotu hyväksyttiin vuonna 2020.



Rotumääritelmä Suomen Kennelliiton sivuilla https://www.kennelliitto.fi/files/markiesje


Markiesje on PEVISA-ohjelmassa (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) silmien ja polvien osalta.
Pentujen vanhemmat tulee olla polvi- ja silmätutkittuja. Silmätutkimus ei saa olla yli 12 kk vanha.
Rodun edustajat geenitestataan sekä prcd-PRA:n että PD:n osalta, mikäli ne eivät ole vanhempiensa kautta geneettisesti vapaita. Lisäksi nyt on markiesjeilla löytynyt merkt-PRA:ta, joten sen osalta tutkitutan koirani.

Markiesje on vilkas, aktiivinen ja herkkä koira.
Ne rakastavat olla lähellä toisiaan ja omia ihmisiään.


Markiesjet ovat aina valmiita yhdessä tekemiseen. Osa yksilöistä soveltuu hyvin vauhdikkaisiin lajeihin kuten agility ja hoopers, osalle sopii paremmin rauhallisemmat kuten rally-toko tai nosework.
Juoksemisesta rodun edustajat pitävät ja sitä niiden pitäisikin päästä jossain muodossa tekemään - juoksemaan vapaana omaa vauhtiaan.
Meidän koirat ovat käyneet vinttikoirien vieheradalla juoksemassa ja se on suunnilleen parasta mitä tietävät. Ja toki juoksevat isolla aidatulla pihallamme vapaana keskenään.
Rodulta löytyy riistaviettiä, joten jotta lenkeillä voi pitää vapaana, on ne koulutettava hyvin. Varsinkin liikkuvan perään lähtevät herkästi - koskee myös autoja, polkupyöriä ja juoksevia ihmisiä.

Rodulta löytyy myös terävyyttä, joka on omistajan hyvä huomioida. Koulutuksella sekin saadaan hallintaan.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pentusuunnitelmia

Kuva
Jospa tämän pentuesuunnitelman uskaltaisi jo julkaista. Olen tästä tulevasta yhdistelmästä niin innoissani, että en pysy housuissani.  Fia (Lizzy Fia vd Walewoefjes) on tarkoitus astuttaa seuraavaan juoksuun ihanalla Ingolla (I am Ingo Indigo vd Amandelgaard,  linkki KoiraNetiin ). Ingo on iso poika (mutta ei kyllä noin paljon Fiaa isompi kuin kuva huijaa 😀), jolla on upea luonne. Se elää isossa sekalaumassa ja on lungi tilanteessa kuin tilanteessa (paitsi jos emäntä kehtaa mennä liian pitkälle, sitten saattaa itkettää hieman). 
Lue lisää

Kasvattajan vaikeita hetkiä

Kuva
Viimeinen puoli vuotta on tarjoillut kasvattajan "huippuhetkiä". Ensin Fialla oli outo juoksu, eikä astutus onnistunut (tällä hetkellä olen tyytyväinen, että niin tapahtui). Sitten Lillan sapelihammas. Ja nyt. Jo pari vuotta on ollut tiedossa, että Hollannin jalostustoimikunta selvittää, pitäisikö Fian emän Jaydin ja Fian tädin Jojon pentueet sulkea pois jalostuksesta.  Fian sisko Lola jouduttiin lopettamaan 5 kk iässä vatsaongelmien vuoksi. Tuolloin ei osattu ajatella, että kyseessä olisi mitään koko pentueeseen liittyvää.  Fian tädin Jaydin kaksi pentua sairastuivat jonkinlaiseen autoimmuunisairauteen ja molemmat jouduttiin lopettamaan alle vuoden iässä. Huhtikuussa 2023 sain tiedon, että jalostuskäyttöä pitää harkita erikseen näiden tietojen perusteella. Ja että jalostustoimikunta selvittää asiaa. Sen jälkeen en pyynnöistäni huolimatta saanut vastausta ennen kuin tämän viikon tiistaina. Ensimmäisen kerran he kirjoittivat suoraan, että jalostuskäyttöä ei suositella ja että
Lue lisää

Markiesje Fu tuli Suomeen

Kuva
Sunnuntaina 6.8. aloitin pitkästä aikaa jännän matkan Hollantiin. Ensin junalla Vantaalle, maanantaiaamuna lentäen Amsterdamiin. Amsterdamissa auton vuokraus - ajo Goudaan, eteläiseen Hollantiin. Ehdin pari tuntia tutkia Goudan kaunista keskustaa. Vuokra-autoni upouusi Toyota Yaris Ja sitten matkani jo kävi Fun kasvattajan kotiin. Fun kasvattajan Hanneken perhe oli ihanan vieraanvarainen: antoi minun yöpyä luonaan ja ruokkikin matkaajan. Fu kasvoi rakastavassa kodissa kauniin emänsä hellässä hoidossa. Noortje, Fun emä Iltapäivän ja illan vietin ihastellen pentuja ja väistellen teräviä hampaita :). Pentueesta oli jo kolme ehtinyt lähteä uusiin koteihin, mutta kolme oli vielä Fun seurana. Luonne-erot alkoivat pikaisesti näkyä ja huomasin, kuinka reipas ja rohkea pentu Fu on. Tiistaina 8.8. aloitimme Fun kanssa pitkän kotimatkamme ajaen ensin lentokentälle. Alkumatkasta Fu itkeskeli mutta alkoi sitten nukkua. Lentokentällä saimme mukaamme kauniin kooikerhondjety
Lue lisää